Ammattikorkeakoulun hallitus
Pöytäkirja 21.09.2026/Pykälä 7

Ammattikorkeakoulun hallitus 21.9.2026 § 7  

752/12.00.00/2026  

Esittelijä Rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila:

Turun ammattikorkeakoulun lähtökohtana on, että korkeakoulujärjestelmää ja sen ohjausta tulisi kehittää siten, että painopisteenä ovat koulutustason nousu ja tutkimuksen laatu ja vaikuttavuus (vrt. Korkeakouluvisio 2040). Resursseja ei pidä sitoa näiden tavoitteiden kannalta turhiin hallinnollisiin uudistuksiin.

1.      Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen turvaaminen julkisen talouden leikkaustilanteessa.

a.      Ammattikorkeakoulujen koulutukseen budjettikehyksestä nyt kohdennettu rahoitus ei riitä enää edes nykyisen sisältötason ylläpitoon. Käytännöstä rahoitusta joudutaan jatkuvasti kanavoimaan kaikesta muusta toiminnasta koulutukseen.

b.      Näin ollen jokainen, millä tahansa perusteella tehty rahoituskehyksen leikkaus, johtaa automaattisesti leikkaukseen tutkintokoulutuksen rahoituksesta. Leikkaaminen rahoituskehyksestä tulee heikentämään pitkäkestoisesti suomalaisen työvoiman osaamistasoa ja kilpailukykyä.

2.      Koulutuksen tarjonnan vahvistaminen kasvualueilla

a.      Korkeakoulujen aloituspaikkojen maantieteellinen sijainti ei vastaa Suomen työelämän kasvupotentiaalin ja työvoimatarpeen eikä hakijoiden preferoimaa sijaintia. Monien korkeakoulualueiden heikko vetovoima on johtanut etäopintojen määrän kasvuun, vaikeuksiin täyttää opiskelupaikkoja ja etäkampuksiin kasvukeskuksissa.

b.      Korkeakouluverkkoa ja korkeakoulutuksen resursseja tulisi tarkastella kriittisesti tästä näkökulmasta. Etenkin koulutuksen aloituspaikat tulisi kohdentaa selkeästi niille alueille, joille on eniten hakijoita ja joilla työllistyminen on parasta.

3.      Opiskelijoiden hyvinvoinnin korostaminen

a.      Hyvinvoivista opiskelijoista tulee hyvinvoivia ammattilaisia. Rahoitusmallin ja korkeakoulujärjestelmän tulisi tukea kampuksilla tapahtuvaa yhteisöllisyyttä lisäävää opetusta, ilman aiempaa tutkintoa olevien nuorten korkeakoulutukseen pääsyä sekä rahoituksen kohdentamista opiskelijoiden opiskelukykyä ja -hyvinvointia lisääviin toimenpiteisiin.

4.      TKI-toiminnan laadun ja määrän kasvattaminen

a.      Osaamisyhteiskunnan keskeinen työkalu on vaikuttava ja tuloksellinen TKI-toiminta. Suomessa tulee varmistaa, että teemme jatkuvasti vertailumaita enemmän ja vaikuttavampaa TKI-toimintaa, joka vahvistaa kansallista kilpailukykyä, hyvinvointia ja elinvoimaa.

b.      Suomessa on vahvistettava korkeakoulujen ja alueellisten TKI‑toimijoiden edellytyksiä hyödyntää EU:n kilpailtua tutkimus‑ ja innovaatiorahoitusta. Ulkomailta saadun TK-rahoituksen määrää on kasvatettava.

c.      Tutkimuksen ja liiketoiminnan välistä arvoketjua vahvistetaan niin, että TKI-panostukset johtavat nykyistä järjestelmällisemmin kaupallistettaviin ja skaalattaviin ratkaisuihin. Korkeakoulujen ja työelämän välistä yhteistyötä TKI-toiminnassa on vahvistettava.

5.      Rahoitusmallimuutoksia:

a.      Työllistymisen merkitystä tulisi korostaa rahoitusmallissa.

i.      Nykyinen rahoitusmalli palkitsee korkeakouluja valmistuneista, mutta ei vastaavassa määrin työllistyneistä. Korkeakouluille ei synny riittävää insentiiviä kehittää koulutustaan vastaamaan työelämän ja alueen tarpeita. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa tulisi korostaa valmistuneiden työllistymistä erityisesti alueelleen, mikä on ammattikorkeakoulujen lakisääteinen tehtävä. Tämä erottaa ammattikorkeakoulujen tehtävän yliopistojen pääosin valtakunnallisesta koulutustehtävästä.

b.      Jatkuvan oppimisen mittarin siirtäminen pois rahoitusmalli-indikaattoreista

i.      Korkeakoulujen nykyinen rahoitusmalli palkitsee jatkuvan oppimisen opintopistemäärän tuottamisesta laadun kustannuksella. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa jatkuvan oppimisen koulutustarjonta ei ole optimaalinen työelämän tarpeen kannalta.

ii.      Jatkuvan oppimisen koulutuksia tulisi uudistaa niin, että ne perustuisivat työelämän kehitystarpeisiin eivätkä tuotetun opintopistemäärän maksimointiin. Nykyisen rahoitusmallin kannalta se tarkoittaisi kyseisen mittarin poistamisesta rahoitusmallimittareista ja sen perusteella jaetun kehysrahoituksen kohdentamista perustutkintokoulutukseen. Jatkuvan oppimisen toteutus kyetään varmistamaan muilla rahoituskeinoilla.

c.      Ylipäätään rahoitusmallin kohdentaminen korkeakouluvision toteuttamisen kannalta keskeisimpiin mittareihin.

i.      Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on yksitoista indikaattoria eri painoarvoilla. Kaikki eivät ohjaa toimintaa korkeakouluvisiossa määriteltyihin tavoitteisiin, joten ne kannattaisi poistaa mallista. Suuri mittarimäärä tukee kikkailua mallia optimoimalla.

ii.      Rahoitusmalli-indikaattorit, jotka ohjaavat vision tavoitteiden saavuttamiseen ja jotka sitten kannattaisi jättää malliin, ovat:

1.      Valmistuneiden määrä

a.      AMK

b.      YAMK

2.      Valmistuneet työlliset

3.      Ulkoinen TKI-rahoitus

4.      Opiskelijatyytyväisyys

 Turun ammattikorkeakoulun eduskuntavaalitavoitteet on koordinoitu Varsinais-Suomen liiton eduskuntavaalitavoitteiden kanssa (liitteenä).

Ehdotus Turun ammattikorkeakoulun hallitus päättää eduskuntavaalitavoitteet vuodelle 2027 esitetyn mukaisesti.

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.